Kolilla on täysi talvi. Suorastaan jouluista. Luin jostakin esitteestä, että Koli on Suomen eteläisin alue, missä muodostuu tykkylunta. No, sitä on jo kuusien oksilla. Satumaista. Lumi tienpientareilla pysyy valkoisena, puhtaana... eikä ole yhtään liukasta. Eikä kylmä. No, kylmän kokeminen on tietysti pukeutusmiskysymys... Ilma kuitenkin tuntuu jotenkin kovalta, nenää kipristää.En ollut oikein hoksannutkaan, että täällä talvikausi on näin pitkä. Sitä on jo tottunut siihen, että pysyvä lumi tulee hyvä jos joulun tietämillä (Joensuussakin, ainakin näinä neljänä vuonna mitä olemme asiaa havainneet. Saati sitten rannikolla). No, täällä on selvästi toisin.
Talojen edustoilla näkyy jo suksipaketteja. Mummot kulkevat iltaisin heijastinliivit päällä... Minäkin olen hankkinut ne, ei tässä pimeydessä erotu tiellä jos ei ole valtavaa heijastinkauhtana päällä. Ei järin tyylikästä, mutta tyylikkyyden pohtiminen on nyt tästä tilanteesta kaukana.
Kolilla tulee käveltyä kaupunkikävelyä intensiivisemmin, sillä täällä arkiliikunnan tarvetta ei käytännössä ole. Residenssin ateljee sijaitsee asunnosta kolmen askelen päässä, kauppa noin kolmenkymmenen. Joten tunti arkiliikuntaan ei täällä päde, kun kaupungissa se taas täyttyy helposti.
Huomaan, että paikan kauneudesta ja ihanasta rauhasta huolimatta kaipaan vähän kaupunkimaista actionia ympärilleni. Missään ei ole hyvä, ainakaan täydellistä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti